Olenko kertonut, että olen aloittanut uuden harrastuksen? Nimittäin tanssin! käyn kerran viikossa jazz- ja kerran viikossa baletti-tunnilla. Vai pitäisikö sanoa aikuisbaletti? (Joka sinänsä tuntuu hassulta, koska aivan kuin kukaan luulisi, että me yli-ikäiset olisimme mitään muuta kuin aikuisia, vai onko se aikuisbaletti erotukseksi sellaisesta baletista, jota harrastaa aikuinen, joka on tanssinut lapsesta saakka? En tiedä.)

Kuitenkin, tunneilla tunnen itseni vanhaksi, lihavaksi, kömpelöksi, tömähteleväksi, punaiseksi ja rumaksi, mutta silti niin onnelliseksi. Olen jo pitkään halunnut harrastaa jotakin liikuntaa, ilman, että se liikkuminen/kunnon kasvaminen/kaloreiden polttaminen on se pääasia, jolta jumpat monesti tuntuvat. Sen sijaan tanssissa tuntuu, kuin harjoittaisin jotakin taitoa, vaikka toki sitä samalla tulee liikuttua/kuntoa kasvaa ja kalorit palaa.

Työt loppuivat elokuun viimeinen ja kerkesin olla kotona päivän, kun minua pyydettiin kahden viikon tuuraukseen. Ja tällä viikolla sitä jatkettiin taas kahdella viikolla. En valita. Vaikkakin välillä, herään öisin julmettuun hampaiden yhteenpuremiseen ja niskat on tiiliskiveä.  Tätä kai se pätkätyöläisen arki on. Ei tietoa tulevasta, eikä mahdollisuutta suunnitella tekemisiään.

Nämä sairasloman tuuraukset ovat kuitenkin eri osastolla, ja olenkin tullut siihen tulokseen, että enemmän kuin uutisia tykkään tehdä ihmis-/ilmiö- ja ajankohtaisjuttuja. Täällä Oulussa on jo ihan syksy. Aamulla on niin kylmä, että täytyy käyttää lapasia. Lupasin neuloa Tyypille lapaset. Se on kyllä mukavaa.