Häät olivat hauskat ja kauniit. Ja hääjuhlassa pidettiin useita, loistavia puheita. Sai vuoronperään itkeä ja nauraa. Kahviin mennessä tuntui, että niin monia tunteita ei ole tuntenut niin lyhyessä ajassa ehkä koskaan aiemmin.

Turkukin oli ihana. Tyypin sisko sai juuri gradunsa valmiiksi ja oli hienoa olla paikalla todistamassa sitä. Käytiin myös Kertussa syömässä ja minä ihan itekseni matkustin bussilla ja kävin uimassa kilsan reiluun puoleen tuntiin. Ja ystävänpäivänä käytiin juuri avatussa suklaapuodissa. Ihania suklaita.

Nyt puskee päälle ahdistus kaikesta tekemättömästä. Olen siinä vaiheessa kaaostani, etten osaa jäsentää ajatuksiani ja tehdä kunnon to do listaa. Surkuttelen vain kaiken puolinaista, enkä todella tartu mihinkään. Saisko siihen jostain jotain pilleriä?