Ihanan pitkä aamu ensimmäistä kertaa tällä viikolla. Heräsin kuitenkin
reippaana ennen yhdeksää, kun Tyyppi lähti töihin ja luin lehden
sängyssä. Sen jälkeen olenkin tehnyt kaiken hitaasti ja rauhallisesti.
Laitoin hiukan piuhoja piiloon täällä makuuhuoneessa ja järjestelin
kirjahyllyä. Lauantaina on nimittäin tuparit ja täällä pitää olla
siistiä.
Saan tänään uudet avaimet sinne siivoamispaikkaan. Eivät olleet kovin
vihaisia, ymmärsivät että inhimillistähän se on. Tänään menen taas
sinne. Olen Tyypiltä pyytänyt, että laittaisi mp3 soittimeen mulle
musiikkia, muttei se ainakaan vielä ole niin tehnyt. Josko tänään
ehtisi, niin olisi sitten ensi maanantaiksi.
Ulkona on mieletön
tuuli. Kuuluu ulina tänne sisälle asti. Viime viikon torstaina loppui
bussikortti, joten olen kulkenut tämän viikon pyörällä. Muuten en
valita, tuleepahan oltuna ulkona. Mutta kun pyörä on säpäleinä ja
palasina. Polkee vähän väliä tyhjää ja toinen pedaali elää omaa
elämäänsä. Eli ei pysy paikallaan, vaan pyörii jalan alla.
Raivostuttavaa. Tyyppi on sitä luvannut katosa. Ja isä sen kai
viimeistään osaisi korjata, mutta isä ei tule tänne vasta kuin
pääsiäisenä. Ja korjaamot maksaa.
On se vaikeaa tämä ihmislapsen elämä.
torstai, 16. helmikuu 2006
Kommentit